Keväästä 2024 alkaen hinkuyskätartuntoja on esiintynyt aiempaa enemmän Suomessa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusoten) toimialueella. Hinkuyskä on valvottava tartuntatauti.
Hinkuyskän aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri, joka tarttuu lähikontaktissa pisaratartuntana herkästi. Hinkuyskän oireet alkavat 1–3 viikon kuluttua tartunnasta. Hinkuyskä oireilee aluksi samankaltaisesti kuin monet muutkin ylähengitystieinfektiot flunssan kaltaisesti. 1–2 viikon kuluttua oireiden alusta sairastuneelle tulee yskää, joka on puuskittaista ja yöaikaan pahenevaa. Yskä voi kestää 2–6 viikkoa.
Sairastunut on tartuttavimmillaan kaksi ensimmäistä viikkoa oireiden alusta, yli kolme viikkoa yskineiden aiemmin rokotettujen tartuntariski on vähäinen.
Hinkuyskä voi olla vaarallinen imeväisikäiselle lapselle, erityisessä riskissä ovat alle 6 kk ikäiset pikkuvauvat. Jos hinkuyskälle altistuneen perheessä on alle 6 kk ikäinen vauva tai yli 36 raskausviikolla oleva nainen, tulee hinkuyskälle altistuneen pieninkin oirein ottaa yhteyttä vastaanottopalveluihin. Pienellä vauvalla hinkuyskän ensioireena voi olla hengityskatkokset, sinistely tai oksentelu. Jos vauvalla epäillään hinkuyskää, hänet viedään lastentautien sairaalapäivystykseen.
Hinkuyskän torjunta
Hinkuyskää torjutaan rokotuksin. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteet annetaan 3 kk, 5 kk ja 12 kk iässä sekä 4 ja 14–15 vuoden iässä. Aikuiselle voidaan antaa tehoste asevelvollisuuden tai -palveluksen yhteydessä ja 25 vuoden iässä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi 23.8.2024 määräaikaisen suosituksen raskaana olevien hinkuyskärokottamisesta vastasyntyneiden suojelemiseksi. Raskaana olevien rokotukset toteutetaan Keusotessa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ja tarvittaessa avoneuvolassa.
Yksittäiset hinkuyskätartunnat ja altistumistilanteet
Selvästi sairastuessa jäädään kotiin sairastamaan. Käytettävissä on tavanomaiset sairaslomakäytänteet ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tartuntatautilain mukainen eristäminen tai karanteeni ei ole mahdollinen, hinkuyskä ei ole luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Hinkuyskää voidaan hoitaa viiden vuorokauden atsitromysiini-antibioottihoidolla. Antibioottihoito lievittää taudinkulkua ja hillitsee tartuttavuutta, kun se aloitetaan ajoissa. Antibioottikuurin jälkeen voi palata varhaiskasvatukseen, kouluun, oppilaitokseen tai työhön.
Hinkuyskätartuntoja testataan rajallisesti julkisessa terveydenhuollossa. Hinkuyskätestiä voidaan harkita tilanteissa, joissa sairastuneella on hinkuyskälle tyypillinen hankala puuskittainen yskä tai muutoin huolestuttavat oireet. Tilanteessa, jossa sairastuneen tiedetään altistuneen varmistetulle hinkuyskätapaukselle ja sopivat oireet alkavat 1–3 viikkoa altistumisen jälkeen, voidaan antibioottihoito aloittaa myös ilman testausta. Hinkuyskätapauksen oireisille perheenjäsenille tarjotaan myös antibioottihoito. Mikäli hinkuyskätapauksen perheessä on yli 36 raskausviikolla oleva tai alle 6 kk ikäinen imeväinen tarjotaan antibioottihoitoa koko perheelle riippumatta oireista.
Seuranta ja yhteistyö
Keusoten infektio- ja tartuntatautiyksikkö seuraa toimialueen asukkaiden laboratoriovarmennettuja hinkuyskätapauksia. Tilanteissa, joissa tartunnan saanut on ollut tartuttavana varhaiskasvatusryhmässä tai koulussa, on ryhmää ja lasten huoltajia tiedotettu kohdennetulla Keusoten toimintaohjeella jatkotoimista 16.8.2024 alkaen toistaiseksi. Infektio- ja tartuntatautiyksikkö tekee yhteistyötä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa. Hinkuyskän torjuntatoimiin voi tulla muutoksia, kun raskaana olevien rokottaminen edistyy tai muusta syystä.
Paula Hiljanen, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluista. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.