Ahdistuksella tarkoitetaan yleensä tunnetta, joka pyrkii varoittamaan uhkaavista tilanteista. Tunnetta voi kuitenkin kokea myös ilman todellista uhkaa. Ahdistusta onkin usein vaikea yksilöidä: se voi viitata esimerkiksi pelokkuuteen, huolestuneisuuteen tai jännittyneisyyteen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan yli viidennes 8.–9. luokkalaisista kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Nuoruudessa jo pelkästään nopeat fyysiset ja psyykkiset muutokset voivat altistaa ahdistukselle, minkä lisäksi nuoriin kohdistuu nykyaikana paljon paineita, mieltä voi painaa tulevaisuutta koskevat huolet tai itsenäistyminen jännittää. 

Vaikka ajoittaiset ahdistuksen ja pelon tunteet tavallaan kuuluvatkin nuoruuteen, ei ahdistuksen kanssa kannata jäädä yksin. Jo pelkästään läheisen aikuisen kanssa keskusteleminen voi helpottaa oloa. Jos ahdistus häiritsee elämää suuren osan ajasta, kannattaa keskustella myös ammattilaisen kanssa. 

Keusoten Tukea nuorten arkeen -sivulta löydät apua, nuorten palveluita ja luotettavia vinkkejä elämän erilaisiin haasteisiin – myös ahdistukseen. 

• Tukea nuorten arkeen 

PS: Oletko aikuinen, jonka läheinen nuori on ahdistunut? Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilla on hyviä ohjeita, miten läheinen voi auttaa ahdistunutta nuorta. 

• Miten läheinen voi auttaa, kun nuorta ahdistaa? (Mieli.fi)